Viestintä

Mitä viestinnällä tarkoitetaan?

Viestintä on tuttu käsite jokaiselle, sillä viestintää tarvitaan kaikkialla. Viestintää käytetään kotona, koulussa, harrastusten parissa ja työpaikalla, eli kaikkialla missä ihmiset päivittäin liikkuvat. Viestintä voi olla suullista tai kirjallista. Viestintä voi tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita:

  • vanhempien ja lapsen välistä viestintää
  • opettajan ja oppilaan välistä viestintää
  • työntekijän ja työnantajan välistä viestintää

Viestintä on siis tärkeä ja välttämätön työväline kaikessa päivittäisessä toiminnassa ihmisten välillä. Viestintä on tärkeää johtamisessa ja strategiatyöskentelyssä, kuuluen myös olennaisena osana organisaatioiden olemassaolon määrittelyyn ja sanallistamiseen. Viestinnän avulla voidaan ohjata organisaation toimintaa haluttuun suuntaan ja vaikuttaa ydintavoitteiden toteutumiseen.

Viestintä on käytännössä erilaisten kokonaisuuksien hallintaa. Viestintää voi toteuttaa ”face to face-menetelmällä”, eli keskustelemalla kasvokkain, tai kirjoittamalla, kuten sähköpostin tai erilaisten reaaliaikaisten chat-palveluiden avulla. Viestintä on elintärkeää kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat toisiaan ja ovat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa.

Viestintä medioissa, eli tiedotusvälineissä

Medialla tarkoitetaan viestintäkanavia ja viestin välittämistä eteenpäin. Erilaisia viestintävälineitä käyttämällä halutun viestin sisältö saadaan samanaikaisesti perille useammalle eri henkilölle.

Viestinnän yhteydessä puhutaan yleisesti medialukutaidosta. Päivittäin erityyppiset ihmiset tulkitsevat median välittämiä viestejä eri tavalla. Viestin perussanoma saatetaan ymmärtää lähes samalla tavalla, mutta erilaiset yksityiskohdat voivat herättää monia kysymyksiä. Positiivista on, että medialukutaitoaan voi aina kehittää, jotta erilaisia asioita voidaan tarkastella tarvittaessa monesta eri näkökulmasta. Medialukutaitoa ei ole vain niiden kaikkien viestin totaalinen hyväksyminen, jotka päivittäin ovat eri medioissa esillä. Hyvään medialukutaitoon kuuluu se, että kirjoitettu viesti, eli artikkeli tai vaikkapa jokin kommentti on toisinaan hyvä kyseenalaistaa. Käytännössä viestejä ei siis aina tulisi tarkastella vain ”ruusunpunaisten silmälasien lävitse”, vaan toisinaan suhtautua myös kriittisesti median sisältöön.

Viestintä ammattina

Viestintä voi siis olla tavallista keskustelua eri ihmisten välillä tai se voi toimia työnä ja ammattina erilaisille ihmisille. Media-alan työssä työskentelevät muun muassa toimittajat; vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa toimivat henkilöt ja freelance-toimittajat.

Freelance-toimittaja voi työskennellä monen eri yrityksen palveluksessa ja laskuttaa itse tekemistään töistä. Käytännössä freelance-toimittaja käyttää erilaisia laskutuspalveluja, jotka hoitavat laskutuksen työn suorittajan valtuuttamana. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin ja tunnetuin alan yritys invoicery.fi hoitaa laskutuspalvelut ammattitaidolla ja nopeasti. Media-alan palveluksessa työskentelevät myös esimerkiksi seuraavat viestinnän ammattilaiset: kotimaan- ja ulkomaan kirjeenvaihtajat, valokuvaajat, tulkit, toimitussihteerit, koomikot, juontajat, opettajat, luennoitsijat ja kaikki puhetyöntekijät.

Minkälainen henkilö on viestijä? Viestijä on henkilö, joka välittää tärkeää tietoa eteenpäin tai hän voi olla pienen tai suuren organisaation uudistaja, joka haluaa aina olla muutaman askeleen edellä sekä globaalin maailman että oman toimialansa uusimmista trendeistä. Viestintää voi opiskella käytännössä koko elämän ajan, sillä jokainen voi aina tulla paremmaksi viestijäksi. Viestintää voi opiskella Suomessa tai maailmalla. Suomessa viestinnän ammattilaiset valmistuvat muun muassa Helsingin, Vaasan, Oulun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista.

Viestintä on taitolaji

Viestintä on todellista ammattitaitoa eri ihmisten välillä. Viestintä-alalla korostuu jatkuva tiedonhankinta ja tiedon omaksuminen, sisäistäminen ja välittäminen eteenpäin muille ihmisille. Viestintä edellyttää siis julkisuudenhallinnan, strategiatyön ja sisällöntuotannnon osaamista.

Viestintää voi olla monenlaista. Viestit voivat olla totta tai harhaanjohtavia. Viestintä voi pahimmillaan olla tarkoituksella harhaanjohtavaa, puhutaan sitten suullisesta, kirjallisesta tai kuvallisesta viestinnästä. Kuvallisessa viestinnässä visuaaliset elementit on aina mietitty tarkkaan, yleensä kirjalliseen viestintään, eli viestiin sopivaksi.

Leave a Reply

mts_best